Siirry pääsisältöön

Kirjaessee: Henkilöbrändiä etsimässä

Tutustuin Tuija Aallon ja Marylka Yoe Uusisaaren teokseen nimeltä ”Löydy. Brändää itsesi verkossa”. Tiesin jo entuudestaan, että jokaisella on haluamattaankin valmiina jo jonkinlainen brändi, ja itsensä brändääminen on tärkeää, mutta halusin vielä tarkemmin selventää itselleni, miksi se onkaan niin tärkeää, ja kuinka voisin lähteä itse kehittämään omaa brändiäni. Tässä blogitekstissä käyn lyhyesti läpi, miten lähteä kartoittamaan ja kehittämään omaa henkilöbrändiään.

Aivan ensimmäiseksi olisi hyvä kysyä itseltään, että kuka oikein olen. Itselleni helpointa lähestyä aihetta, on määritellä karkeasti itseni muutamalla sanalla. Tämän jälkeen on hyvä lähteä kartoittamaan tulevaisuutta, missä haluan olla parin tai viiden vuoden päästä? Olenko nyt menossa tavoitteitani kohti nykyisillä toimillani? Jos nykyinen henkilöbrändi ja tulevaisuuden tavoitteet kohtaavat minäkuvan kanssa, on mahdollista jatkaa samaa tietä samoilla toimintamalleilla eteenpäin.

Jos puolestaan nykyinen minä ei vastaa tulevaisuuden minäkuvaa juuri ollenkaan, on aika tehdä muutoksia omassa käyttäytymisessään ja toimintatavoissaan. Luon itse jatkuvasti pienempiä välitavoitteita päässäni, jotka sijoittuvat ajallisesti enimmillään noin muutamien kuukausien päähän. Tämän lisäksi olen pikkuhiljaa alkanut luoda päässäni pidemmän ajan tavoitteita, kuten tulevaisuuden henkilöbrändiä, mitä haluaisin tulevaisuudessa olla. Jotta pääsen pidemmän aikavälin tavoitteeseen, tulee minun muuttaa joitakin jopa pinttyneitä toimintatapojani enemmän tavoitettani kohti vieviksi.

Teoksen takakannessa lukee: ”Aktiivisen verkkoidentiteetin luominen on tietotyön edellytys. Verkostoituminen tarkoittaa sen löydettävissä olemista että verkostoja sosiaalisessa mediassa.” Tiedostan, että on tärkeää olla löydettävissä, ja sisältöä tulisi tuottaa aktiivisesti ja säännöllisesti, jottei hukkuisi valtavan mediamassan sekaan. Itse käytän päivittäin sosiaalisen median kanavista Facebookia, Instagramia ja Snapchatia. Näiden lisäksi tuotan viikoittain sisältöä kahteen eri blogiin sekä YouTubeen. Tärkeää kaikenlaisessa sisällöntuotannossa on noudattaa omaa tyyliä ja henkilöbrändiään, ja ihmiset ennen pitkää huomaavat kyllä, onko henkilö aito oma itsensä vai esittääkö hän jonkinlaista roolia. Sisällöntuotannossa ja somessa laadun taso alkaa hipoa nykypäivänä jo melkoisia korkeuksia, ja onkin melkein ennalta olettamus, että sisältö, kuvat ja videot ovat hyvä- ja tarkkalaatuisia. Kun edellämainitut ”laatuvaatimukset” täyttyvät, on sen päälle helppoa lähteä rakentamaan omaa henkilöbrändiään.

Itse uskon onnistuneen minä-brändin syntyvän, kun uskaltaa toteuttaa sitä omaa juttuaan välittämättä liiemmin muiden sanomisista. Toista ei kannata lähteä matkimaan, mutta jos joku toinen on tehnyt ja ratkonut jonkun samankaltaisen ongelman, kannattaa tältä viisaammalta ottaa oppia, ja säästää samalla itseltään lukuisia turhia työtunteja. Kaikki tuntuu olevan nykypäivänä jo keksitty, mutta aina tähän maailmaan mahtuu vielä yksi eri perspektiivistä asioita tarkasteleva sisällöntuottaja omalla uniikilla henkilöbrändillään.


Kiitos kun luit! :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mikä on sinun tekosyysi olla tekemättä unelmistasi totta?

Motivaatio-videossaan Gary Vaynerchuk kertoo päätavoitteenaan olevan se, että hän saa katsojalle välitettyä oikean mielentilan ja asenteen vuodelle 2019. Vaynerchuk on tunnettu suorasanaisuudestaan, ja hän usein videoillaan kertoo, kuinka häntä ei voisi vähempää kiinnostaa muiden ihmisten mielipiteet hänestä itsestään. Hänen tavoitteena on saada edes yhden ihmisen muuttamaan toimiaan, jotta hän tämä saavuttaa elämässään suuria asioita. Hän kertoo videolla myös työskennelleensä joka päivä lähes vuorokauden ympäri 15 vuoden ajan, ja hän aloitti tämän ollessaan vasta 20-vuotias nuorukainen. Garyn sanoin, omaan Instagram-biotekstiin voi kirjoittaa olevansa yrittäjä, mutta oikeasti menestyvä yrittäjä tarkoittaa täysin eri asiaa, kuin hieno teksti somekanavan profiilissa. Garyn toistuva vinkki videoissaan on työn tekeminen. Hän painottaa työn tekemisen tärkeyttä jos haluaa saada asioita aikaan, ja päästä suuriinkin tavoitteisiin. Vaynerchukin mielestä elämästä pitäisi unohtaa televis

Motivaation salaisuus

Mel Robbins kertoo videolla “The Secret of Self-Motivation”, kuinka jokainen voi kasvattaa oman motivaation määrää elämässä. Videolla hän kertoo myös oman kokemuksensa kautta löytämästään keinosta, jolla on mahdollista löytää enemmän motivaatiota tekemiseen sekä kyseenalaistaa huonojen tapojen olemassaoloa. Aivot suojelevat meitä kaikelta muutokselta, epävarmoilta ja vierailta asioilta, koska ne yrittävät pitää meidät elossa. Jos haluaa ryhtyä kokeilemaan jotain uutta ja vierasta, aivot lähettävät yleensä jossain vaiheessa suojelumekanismin tavoin signaalia epäilemisestä ja epäröinnistä. Tämä on aivojen tapa suojella meitä kaikelta tuntemattomalta ja vaaralliselta, ja se tekee entistä vaikeammaksi uusien asioiden aloittamisen ja kokeilun. Kun tällaisen suojelumekanismin tunnistaa, on mahdollista vaikuttaa siihen itse, ennen kuin pelko ja epäröinti ottaa tilanteessa vallan. Robbins kertoo kuinka pienten asioiden tekeminen on se vaikein, mutta tärkein asia tehdä motivaation kas

Hei! Hidasta vauhtia.

Nykypäivänä moni haalii itselleen hirmuisesti asioita, tehtäviä ja työtä. ”Enemmän on enemmän” -periaate tuntuu olevan osa monen arkea. Halutaan saavuttaa suuria uraharppauksia, saada parempaa palkkaa, ostaa uusi auto ja elää yksinkertaisesti leveämmin. Tutustuin Timo Lampikosken vuonna 2001 kirjoittamaan teokseen nimeltä ”Vähemmän on enemmän”, ja vaikka teoksen kirjoittamisesta onkin kulunut jo jonkin verran aikaa, päätevät silti monet Lampikosken neuvoista nykypäivänäkin elämään. Tunnistan itsessäni hälyyttäviä piirteitä Lampikosken mainitsemasta ”enemmän-syndroomasta”. On hyvin tavallista, että huomaan tekeväni vielä puolenyön jälkeenkin töitä arkiviikolla. Tämä on jälkivaikutusta sille, etten ole osannut kieltäytyä minulle houkuttavista tarjouksista esimerkiksi töitä koskien. Vaikka jonakin iltana saisin tehtävät hoidetuksi aikaisemmin kuin yleensä, huomaan jatkavani työmäärästä turtuneena hommia yön pikkutunneille asti. Teoksessaan Lampikoski kuvaa visuaalisen kaavion avu